Onneksi on tämä mukava harrastus, saattaisi alkaa muuten pänniä nämä lomakelit... Tytär on jo jonkin aikaa sanonut, että haluaisi tehdä marionetin. Koska tämä(kin) aamu oli sään puolesta yhtä harmaata ja tihkua, niin kaivoimme fimot esiin ja aloimme muovailla. Siinä hurahtikin sitten neljä tuntia kuin huomaamatta.

Massailin Kartanoon tulevien nukkejen osia. Se on jännä juttu, kun nukkeja tehdessä ne aina itse kertovat ketä ovat. Nytkin päitä aloittaessani en tiennyt, kuka sieltä on tulossa (paitsi vauvan, kun se on niin pieni), mutta pian ne kertoivat sen itse. Tänään muovailemistani osista on tulossa emännöitsijä, talon rouva sekä herra ja heidän vauvansa. Ja vanhasta kokemuksesta tiedän, että kun alan tehdä niitä valmiimmaksi, ne kertovat lisää (hei valkotakkiset, minä se vaan olen:)) Sitä en tosin tiedä, koska tulee inspis jatkaa, mutta ovatpa sitten valmiina odottamassa. Minulla on yhdet valmiitkin nuken osat odottelemassa kasaamistaan. Sain ne joukukalenteriswapin kaveriltani viime joulun alla.

Tässä on muotoutumassa Kartanon herran kaula:

Osat uuniin paistumaan lähdössä: