Kartanon villikkokaksoset Ida ja Emil juoksisivat mieluummin ulkona auringossa, kuin olisivat soittotunnilla. Koska Kartanon lapset suorastaan jumaloivat serkkuaan Eleonoraa, joka soittoa opettaa, eivät tunnit kuitenkaan tunnu vastenmielisiltä:

Ja nopeammin kuin huomaavatkaan, saavat kaksoset luvan lopettaa harjoittelun ja lähteä ulos. Emilin lempipuuhaa kauniina kesäpäivinä on istua laiturinnokassa ongen kanssa sinttejä narraamassa. Ida aikoo lähteä katsomaan, minkälaista saalista velipoika tällä kertaa saa:

Monena iltana yötä myöten nämä nuket valmistuivat. Siitä tämä kesäloma on mukava, että kun iskee myöhälläkin tekemisen hönkä päälle, ei tarvitse huolehtia aamuherätyksestä vaan voi vaan jatkaa.

Mietin pitkään, mitkä kaksosille nimiksi. Ja kuten yleensäkin nukenteossa, niin itsehän he tekemisen kuluessa nimensä minulle ilmoittivat. Koetin kyllä hiukan kyseenalaistaa, ja todeta, että kun ovat ne kaimat tunnetussa lastenkirjassa... Tiukkaan sävyyn nuket kuitenkin huomauttivat, että kyllähän jokaisella on kaimansa ja he ovat Emil ja Ida ja sillä hyvä! :)

Onki on muuten satoa aikoinaan Nukkekotiyhdistyksen keskustelupalstalla järjestetystä harrastus-swapista. En valitettavasti muista, kuka sen on tehnyt, mutta Emilin käteen se sopii kuin nakutettu.